TULITIKKUIHMISIÄ

Tämä kirja on ensimmäinen, joka minulta julkaistiin. Itkin onnesta, kun sain kirjan syliini. Tuntui kuin olisin saanut luvan olla olemassa.

Kirja kertoo huumeista, tai lähinnä niiden käyttäjistä, Teemusta, Marjaanasta, Patesta ja muutamasta muusta nuoresta.

Kun menin parikymmpisenä Kymenlaakson kansanopistoon luovan ilmaisun linjalle, aloin kirjoittaa Teemun ja muiden nuorten tarinaa lyhyenä novellitehtävänä. Ihana luovan kirjoittamisen opettajani kannusti minua kirjoittamaan novellista pidempää tekstiä. En mitenkään päättänyt, että nytpä kirjoitan huumeista. Teemu vain meni ja sytytti novellin aikana jointin, ja se oli jotenkin siinä.

Kirjoitin Teemun tarinan loppuun. Tarinasta siitä tuli huumoria pilkahteleva surullinen kertomus nuorista, jotka eivät osanneet varoa seurauksia. Tai itse näen tarinan surullisena, kaikki eivät ole nähneet sitä niin. Järkytyin, kun eräällä kirjailijavierailulla yksi oppilas kysyi minulta suoraan: Miksi sinä haluat kannustaa nuoria huumeidenkäyttöön?

Olen kiitollinen tuosta kysymyksestä. Opin siitä, että koskaan ei pitäisi olettaa, että muut näkevät ja lukevat asiat niin kuin minä itse olen ne ajatellut.

Tulitikkuihmisiä kirjan vuoksi tein jonkin verran taustatyötä. Soitin muun muassa poliisille ja sairaalaan kysyäkseni mitä yliannostustapauksessa oikeasti tapahtuu. Taustatyön tekeminen oli mielenkiintoista, ja tuntui hyvältä, että viranomaiset ottivat asiani vakavasti, vaikken vielä ollut julkaissut yhtään kirjaa.

Alusta lähtien minun oli helppo kirjoittaa, tuntui kuin vain välikätenä raportoisin sen, mitä hahmot tekevät ja sanovat. Varsinkin dialogin kirjoittaminen oli hulvatonta, välillä jouduin toppuuttamaan, että älkää nyt noin nopeasti puhuko, en minä ehdi kirjoittaa kaikkea muistiin!

Tätä kirjaa kirjoittaessani rakastuin jotenkin kirjoittamiseen, sen vapauteen ja helppouteen.

 

Päähenkilö: Teemu

Ikä: Liian nuori maailmaan, johon on ajautunut

Silmät: Kauniit, nuoret ja pälyilevät, silloin tällöin turhan punaiset

Hiukset: Aika tavalliset, pienellä poninhännällä, voisi vähän leikata siistimmäksi

Luonteenpiirteitä: Nopealiikkeinen, varsin lojaali, silloin tällöin katkera, läheisyydenkaipuinen, joskus epävarma, kiroilee ihan liikaa

Ilon aiheita: Marjaana, äidin välittäminen, Rosso, kaverit, ensimmäiset sytkät

Surun aiheita: Marjaana

Motto: Ei ole hyvä kuolla kesken kaiken